maanantai 6. maaliskuuta 2017

Villi nuoruus. Ei ole ikävä!

En käy ulkona enää oikeestaan ollenkaa. En juo alkoholiakaan enää oikeastaan ollenkaan. Hyvä olut on ihan ok mutta siitäkin uppoaa vaan pari hörppyä ja sit alkaa ällöttää. Kävin lauantaina ulkona pyörähtämässä. Kävin ulkona toteamassa että tää ei ole enään mua varten. Mä olen elänyt tän kreisi bailaamisen yli. En väitä että nyt ihan perseestä olis ollu mutta ei siellä niin kivaakaan ole. Kauhee meteli. Baarissa käynti on ihan perseestä. Kavereita voi nähdä muuallakin kun baarissa. Ja lapsen saannin jälkeen jyvät on hyvinkin erottunut akanoista. Olen huomannut että ne oikeat kaverit ei kadonnutkaan minnekään. Oikeita kavereita nähdään muuallakin kuin baarissa. Ja niiden kanssa tehdään muutakin. Aika mielikuvituksetonta jos kavereiden kanssa ei osaa muuta tehdä.

En kaipaa enään mitään villiä aamuun asti tanssimista. En kaipaa enää sitä seuraavan päivän järkyttävää päätä jyskyttävää huonoa oloa. En kaipaa mitään iljettäviä ja kliseisiä kännisten miesten sössöttämiä iskurepliikkejä. Mulla on kotona kaikki ne tärkeimmät ketä ja mitä mä rakastan yli kaiken. Hermanni oli yön mummolassa ja kun sunnuntaina menin sen hakemaan olin maailman onnellisin. Se tuntu niin hyvältä ja oikeelta saada se pieni syliin ja se kun se otti kaulasta kiinni ja puristi. Kuiskasin Hiirulaisen korvaan "En koskaan vaihtaisi sua mihinkään! Vaikka ärsyttävä välillä oletkin!"


Nautin olla kotona. Mä nautin lauantain kuudesta seittemää taloyhtiön saunavuorosta. Mä nautin herätä sunnuntai aamuna klo 07 ja juoda rauhassa kahvit tai rauhassa ja rauhassa mutta juoda kuitenkin ilman kamalaa töihin lähtö kiirettä. Vaikka äitiys on hämmentävää ja toisinaan todella rankkaa ja nyt tulee klisee niin kyllä se vaan on maailman parasta. Voittaa humputtelun ihan kuusmiljoonaa nolla. Mä nautin tästä ihanan tasaisesta elämästä. On ihanaa vanhentua. Prioriteettit muuttuu kun ikää kertyy. Ja jos ja kun haluan rentoutua ja pitää hauskaa siihen ei todellakaan enää kuulu litran viina ja limen palat. Parasta rentoutumista on hotelli, hotellin iso pehmeä sänky, kylpylä mihin saa hipsiä suoraan hotellihuoneesta kylpytakki päällä jonka jälkeen saa syödä hyvin, hyvää ruokaa ja sitten vaan vetää peitto korviin ja vetää hirsiä. Villi alkoholin katkuinen nuoruus on muisto vaan. Tästä on oikein hyvä jatkaa taas absolutisti elämää kun on taas saanut varmistuksen siitä että EI KIITOS!

Oon niin vanhakin että darra on edelleen. Ja en pidä siitä.

2 kommenttia: