Kamala yö

Taas.

Kamalia öitä perätoisensa jälkeen! Miksi, oi miksi herra nukkumatti meillä nukkuminen on niin perkeleen hankalaa? Miksi meidän yöt vaan on tasaisin väliajoin pahempia ku helvetinliekkeihin joutuminen?

Viime yö oli sarjassaan SUPER PASKA. Päivällä käytiin uimassa ja elämä oli ihanaa. Nukkumaan mentiin ja käytiin kun vaan sänkyyn pistettiin kerrottiin rakkaus sanat "äiti rakastaa sinua!". Suljettiin pimennysverhot ja tadaa hän oli unessa.

Kunnes...

Klo 22.15 se alkoi. Huuto, loppumaton huutokonsertti. Ensin vaan kävin kellistämässä Hiirulaisen ja tutti suuhun ja hyvää yön jatkoa. 5 sek myöhemmin. Huuto. Sama homma toistuu. Tutti suuhun ja yön jatkot. Ei. 6 sek myöhemmin. Huuto. Hermon palaminen, äiti sohvalle nukkumaan ja Hiirulainen viereen. Ei, ei auttanut. Alkaa äitin hiuksista kiskominen,yritetään tunkea sormea korvareikään nenänreikään ja suuhun. Lopulta vaan noustaan istumaan ja Hiirulainen sanoo että BÄH! Selvä, ei sitten nukuta. Siinä jo mieskin kömpi  makkarista olkkariin. Ja sitten pähkäillään että mikähän sillä nyt on?  Sattuuko johonki? Eikö satu? Tuleekohan hampaita? Annetaanko lääkettä? Eikö anneta lääkettä? Päädyin lääkkeen antoon. Kaikki merkit viittaa hampaisiin. Ruokahaluttomuus ja yleinen pahantuulisuus. Aina voi syyttää hampaita niin saa ainakin jonkinlaisen vastauksen lohduttomaan ja loputtomaan itkuun. Uni ei Hiirulaiselle tullu milläään. Siinä veivattiin sänkyyn pois sänkyyn pois ainakin kolme tuntia sänkyyn takas rumba. Katsottiin Catfishiä subilta ja syötiin jugurttia. Sitten taas sänkyyn. Järkyttävä kasvatus moka soutaa ja huopaa ilman minkäänlaista suunnitelmaa. Hiirulainen nukku tasan niin kauan että sain huokastua helpotuksesta, aseteltua tyynyn hyvin pään alleja ja peiton oikein jalkojen väliin. Ja taas sama huuto. Silloin alko jo päässä naksumaan ja verenpaine nousemaan niin että aortassa vaan suhina kuulu. Klo 02.00 ja aamulla aikanen herätys. Uhkasin jopa laittaa Hiirulaisen parvekkeelle nukkumaan. Onneks se ei sitä ehkä tajunnu. Kun hän saa puhekyvyn voin vaan kuvitella mitä se kertoo päiväkodissa. Herätin jo raivoissani miehen. Sun vuoro OLE HYVÄ! Mies sano Hiirulaiselle kovan sanan jolloin Hiirulainen hiljeni ja nukahti miehen kanssa sohvalle. Itse kömmin sänkyyn. Nukuin noin 4 tuntia kunnes kello soi.

Mutta se on kumma miten se 4 tuntia jo on ihan ok kunhan sen vaan saa nukkua putkeen. Mun keho ja mieli on niin tottunu tähän yövalvomiseen että unentarve käy niin vauhdilla että se täyttyy kyllä heti kun saa nukkua edes vähän pidemmän pätkän kerralla. Ensi yönä siirretään kelloa suuntaan X. Jännä nähä miten se nyt sitten vaikuttaa vai vaikuttaako yhtään mitenkään. Tuskin. Sama huonosti nukkuminen se vaan jatkuu ja jatkuu jatkumistaan hamaan tulevaisuuteen asti.