sunnuntai 18. joulukuuta 2016

1.V SYNTTÄRIT!

Huh heijaa! Ihka ensimmäiset synttärit on ohi. 1-vuotta nyt mittarissa. Juurikin TÄNÄÄN! Oon suunnitellu Hermannin ensimmäisiä synttäreitä siitä asti kun se synty. On iso juttu jättää vauvavuosi taakse ja alkaa elämää ihan oikean lapsen elämää. Leikkiä, juosta ja tuhota kaikki tielle osuva.


En ottanut näistä synttäreistä mitään paineita kunhan sain pidettyä just sellasset synttärit kun olin koko vuoden suunnitellu. Ei oo helppoa suunnitella synttäreitä kun ei itselle kelpaa pelkkä kahvi ja pulla vaan kaikki pitää olla tiptop koristeista alkaen ja kaikkien sävyt pitää sopia kakkua myöten yksiin. Leipomisen alotin jo kaks viikkoa sitten, kaikki mahdollinen vaan pakkaseen valmiiks kuorrutteet päälle, VALMIS! Teen ittelle aina stressin tämmössistä juhlista. Kaikki pitää tehdä itse. Paitsi kakku, sen tilasin. Kakkuja oon niin huono tekemään että siihen en edes ruvennu. Koristeita väkersin seisoen ettei Hermanni pääse niihin käsiks. Roikku kyllä jalassa koko ajan. 


Mä rakastan järjestää juhlia. En ryyppyjuhlia vaan tällässiä mihin tulee mummit ja kummit. Saa leipoa ja kokeilla kaikkea uutta. Saan koristella ja järjestää mukit ja lautaset oikeille paikoille suoriin riveihin. Vaikka mun korvista nouseekin lopulta vaan savu ja oon valmis räjäyttämään koko keittiön.


Synttäri menu;
Mini kolmioleivät katkaraputäytteellä
Ruisnapit graavilohitäytteellä
Motzarellapastasalaatti
Italialaiset lihapullat
Porkkanakuppikakut
Vesi/Hunajameloonia
Suklaata
Popkornitäytekakku




Nää juhlat oli ihan hilkulla peruuntua kun Hermanni on niin kovassa nuhassa. Räkä tulee joka reiästä. Pidettiin ne nyt kuitenkin kun ei se nyt niin kipeä ollu vaan sinkoili edes ja takas tuttuun tapaan ku sähköjänis. Hermanni mukavasti tartutti kaikkiin vieraisiin tappo nuhan hieromalla räkänenää jokaisen poskeen ja suuhun. Ja pyhäpaitaan. Mitään sen suurempia synttäri spektaakkeli vauvanryöstö ohjelmanumeroita ei ollu. Sen kun oltiin vaan.


Joku nyt miettii että kauheet juhlat yhdelle lapselle joka ei ymmärrä yhtään mitään. Niin, ymmärsikö se näistä  juhlista yhtään mitään? No ei tietenkään! Ymmärsikö se onko kahvimukit värisuorassa ja onko pastasalaatin pasta El Dante vai Al dente! Ei ymmärtänyt. Vai aliarvioinko Hermannin ymmärtämistä? Ehkä se ymmärskin. Ainakin se oli koko juhlien ajan oma ihana onnellinen Hermanni, hymy korvissa. Ei se välitä värisuorassa olevista mukeista vaan siitä että kaikki sen rakkaat ihmiset oli yhtä aikaa paikalla.

Annetaan stressimittarin nyt olla vähän aikaa nollilla niin joulun jälkeen
ei auta kun vaan alkaa suunnitelmaan seuraavan vuoden synttäreitä.

Hermanni kiittää kaikkia vieraita! 

11 kommenttia:

  1. Söpöt juhlat sekä sankari, onnea Hermannille! :) mä myös tykkään järjestää juhlia ja aika tarkka oon myös sävyissä ja siinä että kaikki on kauniisti esillä. Vaikka pieni ei ymmärrä niin jää ainakin kauniit kuvat muistoksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä. Jos pieni ei ymmärrä niin äiti kyllä ymmärtää. :D ja tottakai oman lapsen ekoihin synttäreille haluaa nähä vähä vaivaa. Hermanni kiittää! :)

      Poista
  2. Voi kuinka kauniisti laitettu kaikki koristeet ja ihania tarjoiluja.

    Ja mikä ihana pieni synttärisankari, tuo ilme <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olis niissä hommaakin, huh! Onneks synttärit on vaa kerran vuodessa :D

      Poista
  3. Tosi kivan näköiset juhlat ja niiin suloinen synttärisankari!! :)

    VastaaPoista