lauantai 30. heinäkuuta 2016

Unikoulu

Kävin juttelemassa Hermannin nukkumisesta unikouluttajalla. Mikä helvetin ammatti edes on unikouluttaja? Miten mä voin opiskella unikouluttajaksi? Mutta  Luojan lykky että tollassilla ammattinimekkäillä varustettuja tätejä on olemassa. En tiedä sainko sieltä oikeestaan mitään uutta maailmaa mullistavaa vinkkiä kun kuitenkin mun googletetuimmat lauseet on "vauvan unikoulu" "miten saada vauva nukkumaan?" "olenko tulossa hulluksi?" Ehkä sieltä sai jonkinlaista henkistä tsemppausta kotona suoritettavaan unikouluun. Kaiken A JA O on tietenkin se maailman kuulu tassutellu ja itkun laadun kuunteleminen. Kuulostaa kamalan yksinkertaselta mutta kuoleman väsyneenä kiukkusen vauvan tassutellu on yhtä helvettiä. Tai se että kuuntelee sitä ininää keskellä synkintä yötä 5min ja vasta sitten menee asettamaan sen tutin. 5 minuuttia tuntuu ihan ikuisuudelta. Kun koko homman sais hoidettua pienellä maito tilkalla. Mutta siihen mä en enää rupee. Olen kovalla työllä ja tuskalla taistellu läpi mustan kiven siihen että meillä syödään vaan kerran yössä. Periaatteessa tiedän kaiken mahdollisen ja mahdottoman miten sitä unikoulua kotona pitäis toteuttaa mutta riittääkö voimat? 



Hermanni siirretään nukkumaa toiseen huoneeseen. Pois meijän vierestä. Aistii kuulemma äidin. Miksi se ei voi aistia sitä että äiti tarvitsee myös unta pysyäkseen tolpillaan? Hermannille tulee oma uninurkka. Oon sisustanut sen jo valmiiksi omassa pienessä mielessäni. Kaikki täytyy kokeilla että nää meijän yöt vähän rauhottuis. Ja jos mikään ei toimi niin meillä on paikka jo Babybluesin unirytmityksessä. Moni vanhankansan ihminen on varmasti sitä vastaan mutta ei se ole enään sitä että vauva huudatetaan uneen. Huudatetaan niin kauan että taju lähtee kankaalle. Idea on se että vanhemmat käy laittamassa vauva nukkumaan alan ammattilaiset hoitaa yön ja äiti ja isi on aamulla jo vastassa kun vauva herää. Mä alan olemaan näihin rikkinäisiin öihin niin kypsä että oon valmis tekemään mitä vaan. Kohta pitää töihinkin palata. Sitä ennen olis ihan kiva nukkua edes vähän.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Vauvojen logiikka.

On tullut tässä viimeisen 7kk aikana huomattua että vauvat on vähän tyhmiä otuksia. Söpöjä mutta ilman minkäänlaista logiikkaa.

Kun vauvaa nukuttaa ja väsyttää. Silmät ei enään millään pysy auki. On aika mennä sänkyyn nukkumaan. Ei! Väärin! Ensimmäiset 30 minuuttia vauva taistelee unta vastaan. Kääntyy konttaa heittelee unilelut huitsin nevadaan heijaa itseään konttaus asennossa ees ja taas! Oi miksi oi miksi? Eikö olisi helpompiakin tapoja käydä nukkumaan kun älytön venkulointi ja huutoitku raivarit. Eikö olisi helpompi pitää se tutti suussa eikä joka 3 sekunti tiputtaa se ja aloittaa huuto. Jos tutti auttaa miksi se pitää sylkästä pois? Miksi ei voida vaan maata hiljaa liikkumatta ja antaa unen tulla?

Tässä hän on taistellut itseänsä uneen.

On nälkä. Maha murisee leijonan lailla. On aika asettua syöttötuoliin ja laittaa lappu kaulaan. Pelkkä syöttötuoliin asettaminen saa vauvan itkuraivareihin tilannetta ei helpota ruokalappu joka on melkein mahdoton laittaa huitovalle ja huutavalle ihmisen alulle. Onneksi äiti on ninja ja saa kuin saakin lapun laitettua. Nälkä kasvaa huutaessa. Lusikka suuhun josta 84% valutetaan toisesta suun pielestä ulos. Kaksi lusikallista ruokaa saatu suuhun jonka jälkeen vauva pistää suun tiukasti suppuun. Eikä avaa. Ei auta isin eikä naapurin Pertin Ferrarit. Vauva tiputtaa oman pikku lusikkansa tuhannetta kertaa lattialle sinne missä on myös ne noin 100 tiputettua kurkun palastakin. On helpompi aina antaa uus kurkku kun koko ajan selkä kyyryssä kyykkiä pöydän alla.

Tässä hän taistelee ruokaa vastaa. Hermanni 1 - Ruoka 0.

Ulos ihanaa! Siitä vauva tykkää. Ihanasta raittiista ulkoilmasta. Vauvan mielestä paras ratkaisu olisi lähteä ilman rihman kiertämää niin äidistäkin mutta ei auta vauva on puettava!  Vauva huutaa potkii huitoo kääntyy huitoo potkii huutaa ja kääntyy toiseen suuntaan. Tästä taistelusta ei puutu enään kun taistelukehä ympäriltä ja Rocky Balboa musiikki taustalta. Kun vauva on saatu puettua on kaikilla jo hiki. Naapurilla tuskan hiki. Ulkoilu on vauvasta niin mukavaa. Kesä on äideistä mukavaa aikaa, taistelua on niin paljon vähemmän. Lämpimällä voi mennä vaikka pelkkä vaippa vilkkuen. Paitsi Suomen kesä on aina Suomen kesä.

Kaikki tekeminen on vauvojen mielestä mukavaa mutta ensin vauvojen logiikkaa käyttäen on parempi vetää ihan vaan varmuuden vuoksi itkuraivarit. Ihan vaan koska niin se vaan menee.

Miettikää nyt jos aikuinen ihminen nukkumaan mennessä heittäis peitot ja tyynyt ikkunasta huutais suoraa huutoa ja nukahtais. Kuulostaa vähän humalaisen ihmisen toiminnalta.
Tai kamalassa kiukku nälässä heittäis ruuat päin seinää.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Öinen pakaratreeni!

Nykyään on niin paljon näitä itse oppineita personaltreinereitä. Ihmisiä ketkä pari kertaa salilla käyneenä on valmiita tekemään vaikka koko Suomen maajoukkueelle treeniohjelmat. Joten mikäs siinä, minäkin päätin tehdä teille treeniohjelman. Tämän treenin hauskuus ja vaativuus onkin siinä että tämä treeni suoritetaan yöllä, tyhjällä vatsalla ja tyhjällä päällä. Tämä treeni käy mukavasti reisi/pakara seutuun. Tällä treenillä harjoitellaan myös itsehillintää ja mielenlujuutta. Eikö muka ole aikaa treenaamiseen? Onhan sinulla koko yö aikaa. 


Näin homma toimii.


Laita 8kg kahvakuula sänkyyn.


 Kahvakuulasi voi näyttää a) tältä ..


Tai vaihtoehtoisesti b) tältä..

 Jos omistat kahvakuula a:n tarvitset treeniin myös herätyskellon.

Mene myös itse sänkyyn klo 21.00. Nouse sängystä ylös tunnin ajan minuutin välein. Muista mennä aina takaisin selälleen. Sano kahvakuulalle päättäväisesti HYVÄÄ YÖTÄ!

Nuku

Klo 22.01. Nouse sängystä noin 20 kertaa minuutin sisällä.
Lepää 5 minuuttia. Toista noin 3 kertaa.
Silitä kahvakuulaa.

Nuku.

Klo 24. Kävele reippaasti vessaan ja takaisin. Mene sänkyyn, laske 10:een ja nouse ylös. Toista ylös nousi 6 kertaa.
Taputtele hellästi kahvakuulaa.

Nuku.

Klo 01.15. Nouse sängystä ylös 8 kertaa laske 5:een ja toista.
Käännä kahvakuula kyljelleen.

Nuku.

Klo 03.09. Nouse sängystä rivakasti ylös. Istu sängynreunalle ja nouse seisomaan 9 kertaa. Käy makaamaan laske 17:sta ja nouse 2 kertaa.
Käännä kahvakuula ylösalaisin.

Nuku.

Klo 05.00-6.30 Nouse sängystä rivakasti ja nopeasti 2 kertaa aina palaten takaisin sänkyyn. Toista joka 15 minuuttin välein klo. 06.30 asti. Anna kahvakuulan olla.

Lopulta klo 06.30 voit nousta vihdoin sängystä kokonaan ylös ja ottaa 8kg kahvakuula kainaloon. Kävele keittiöön keitä maailman tummapaahtoisinta kahvia ja juo sitä litra jos toinenkin.
Hymyile kahvakuulalle ja kiitä kahvakuulaa hyvästä yötreenistä!

Toista treeniä joka yö seuraavan kahden vuoden ajan. 

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Ihanaa 1/2-vuotispäivää Herkullinen <3

Tänään on Hermannin 6kk päivä eli Hermanni on tänään puolivuotias! Enää puolvuotta niin herra täyttää vuoden.

Tässä Hermanni nauttii syntymäpäivistään. Hän on liikuttunut äitin ja kummitädin syntymäpäivä laulusta.


Hermannille on kasvanu eteen kaksi nökötintä.
Hermanni osaa pyöriä 360 astetta navan ympäri.
Hermanni osaa mennä konttaus asentoon ja heijata itseään edes ja takas. 
Hermanni osaa tarttua joka saatanan esineeseen ja heittää/vetää sen maahan/kumoon. Miten nyt saiskaan mahdollisimman paljon sotkua aikaseks. Lempi tarttumisen kohteet on kahvikupit, ruokalautaset ja maitopurkit.
Hermanni osaa murista ku pikku koira ja kurnuttaa ku rupisammakko.
Hermanni osaa olla yöt ja päivät nukkumatta. Alottaa liikkumis treenin silloin kun pitäis käydä nukkumaan.
Hermanni osaa leikkiä piiloleikkiä ja tukehtua melkein nauruun kun isin hassu naama pölähtää esiin tyynyn takaa.
Hermanni osaa sotkea ruualla. Ottaa suun täyteen ruokaa ja pärisyttää kaiken äitin naamalle tai aivastaa niin että poronkäristys lentää takimmaiseen seinään asti.
Hermanni osaa oksentaa olohuoneen matolle ja pissata juuri kun äiti on kääntänyt selän. Sitä mattoa on turha vaihtaa koska siitä puuttuu enään paskat kaikki muut eritteet siinä jo onkin.


Kliseisesti sanottakoon että kyllä aika vaan menee nopeesti kun luotijuna. Ainakin siltä se tuntuu tässä uni koomassa. Mutta eteen päin sanoi mummo lumessa, kohti uusia VAIHEITA.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Pullotukiäiti

Välillä ottaa niin päähän imetyksen hypettäminen. Ihan kun imettäminen olisi ainut ja oikea vaihtoehto ruokkia vauvaa. Kaikki muu paitsi imettäminen on väärin ja suorastaan huonon äidin merkki!  

Haluankin nyt hypettää pulloruokintaa!
Miksi kannattaa ruokkia vauva pullolla?

Pulloruokitun vauvan äiti on oikeutettu omaan aikaan koska vauvan ruuan voi valmistaa kuka tahansa vaikka naapurin mummo. Äiti saa myös nukkua öitä koska vauvan voi ruokkia edelleen se naapurin mummo. Mutta älkää huoliko tissiäidit kyllä pulloäiditkin valvoo.

Aamulla herätessä sänky on kuiva. Tissistä ei ole valunut välimeren verran nestettä sänkyyn. Tisseistä ei myöskään valu holtittomasti maitoa Pirkon siskon kummin synttäreillä. Voit myös laittaa Pirkon siskon kummin synttäreille ihan mitä tahansa vaatetta ilman miettimistä miten saat tissin esiin nopeasti ja huomaamattomasti rikkomatta ja venyttämättä kaula aukkoa. Sama koskee rintaliivejä. Ah mikä tunne pitää kunnon seksipitsiä tässä raskauden raiskaamassa vartalossa.

Isä saa tasa vertaisena vanhempana osallistua vauvan hoitoon syöttämisineen. Isä voi hoitaa nukuttamisen tutin tai jonkun muun vastaavan kanssa jonka aikana äidillä on taas omaa aikaa eikä äidin tarvitse toimia ihmistuttina. 

Onko kenenkään muun tehtävä syöttää vauvaa kuin äidin? Minusta; kyllä on. Eletäänhän me tasavertaisessa maailmassa. Ei ole olemassa homoja/heteroita/mustia/valkoisia/äitejä tai isejä kaikki me ollaan IHMISIÄ.

Pulloruokitun vauvan vanhemmat on tietoisia siitä kuinka paljon vauva syö. Ei tarvi pähkäillä itkeekö vauva nälkää ja saako vauva nyt liian vähän ruokaa. Nälkä kortin voi samantien skipata ja siirtyä toisiin itkun mahdollisiin syihin.

Pulloäiti voi avata myös itselleen pullon. Viinipullon,kossupullon tai kaljapullon miettimättä meneekö alkoholi vauvaan. Pulloäidin ei tarvitse myöskään karsia ruokavaliostaan lähes kaikkea ja aamulla voi hyvillä mielin juoda XXXXL kokoisen kahvin joka korkeintaan käy vain omaan vatsaan.

Pulloäidin ei tarvitse jäädä sohvan pohjalle imetysmaratooniin vaan pulloäiti täyttää pullon maidolla ja suuntaa nenänsä minne ikinä haluaakin.

Pulloäidit mielletään usein vain laiskoiksi ja luovuttajiksi. Kyllä se maito sieltä nousee kunhan yrität vaan. Kyllä se kipu loppuu kunhan yrität vaan. Kyllä sä kohta flippaat kunhan yrität vaan.
Jos pullosta maidon antaminen säästää äidin lataamolta niin se ihan fine!

Mutta onneksi imetysnatsit on suvaitsevaisia ja kaikki vauvan ruokintatavat on oikeita kunhan imettää

Tässä yksi aika huonosti voivat korvike vauva. Joka 6kk kynnyksellä sairasti ensimmäisen nuhansa. 


torstai 2. kesäkuuta 2016

Tervetuloa nökötin!

Tänään 2.6.2016 on löydetty jotain uutta. Nimittäin suusta alhaalta oikealta on löydetty aivan minimaalinen nököttimen alku. Ei ihme että viimiset 5 kuukautta on oltu huonolla tuulella kun hammasta on puskenu. Kutittaa,vituttaa ja kuolaa valuu ku Niagaran putouksesta. Ei se vielä kunnolla oo puskenu läpi ja vielä 19 maitohammasta tulematta joten huonotuulisuus voi jatkua ja yöt voi pysyä rauhattomina. 



Miksi kaikki hampaat ei vaan voi räjähdysmäisesti puhjeta vaikka yhdessä yössä? Samoin noin 6 vuoden iässä ne vois tippua kerta heitolla. Siinä olis jo hammaskeijukin konkurssissa!

Tässä myös pieni taidon näyte. Hermanni alkaa olla kurkkua myöten täynnä ettei pääse liikkumaan ja tuhoamaan koko asuntoa. On parempi skipata ryömiminen ja alkaa heti konttaamaan. Ei varmaan kauaa kyllä nokka tuhise kun herra painaa tukka putkella. Kunhan se tukka vaan ensin kasvaa.


perjantai 27. toukokuuta 2016

Mä osaan juosta!

Koska kohta alkaa olla jo 6kk Herkullisen tulosta oon uskaltautu juoksemaan. Kohtu ei ehkä enään tipu soratielle. Ja niveletkin pysyy omilla paikoillaan. Paitsi että eihän Hermanni sitä kautta edes tullu. Oon käyny nyt ensimmäistä kertaa juoksemassa ihan pikku pätkiä vaan välillä kävelen ja välillä juoksen. Kun on päässy juokseminen makuun tekis mieli juosta koko ajan. Se on ihanaa! Varsinki ku sataa vettä naamalle ja sade tuoksuu ja Hermanni rääkyy rattaissa. 


Mutta se tunne kun pystyy juosta ekaa kertaa yli vuoteen! Ilman minkäänlaista oksennus refleksiä tai jäätävää kipua jossain päin kehoa. Edelleen vihloo ihan vähän nivusia, haavaalue kipeytyy lenkin jälkeen ja kiinnikkeitä ikävästi vetää mut se ei tunnu enää missään. Ihan ku olis oppinu uudestaan juoksemaan, ihan uskomaton tunne. Tekis mieli jokaiselle vastaantulijalle ilmottaa hei huomaatko mä juoksen! Ottaa sitä hartioista kiinni ja ravistella ja huutaa MÄ JUOKSEN! Melkein vois tirauttaa pari kyyneltä.

Uudet juoksukengät myös vetää magneetinlailla soratielle.