maanantai 1. toukokuuta 2017

Vappu tuli. Vappu meni.

Meillä viettettiin hyvin rauhallista vappua. Hiirulaiselle pärähti 38.8 kuume. Jokaisen perheellisen kauhu. Juhlaaatto ja lapsi sairaana, eikö se oo ihan peruskaava. Onneks meillä ei ollu mitään suurempia suunnitelmia muutenkaan. Nakit ja lihapullat uuniin,  perunasalaattia kylkeen. Kummitäti pöydän ääreen. AVOT! Siinä on ihan tarpeeksi perheelliselle vapun tunnelmaa. Kilisteltiin Pepsi Maxilla ja toivotettiin HYVÄÄ VAPPUA! Automaattinen tekstinsyöttö ehdotti hyvää joulua mikä ei sekään kovin kaukana todellisuudesta ole.  Maa on/oli eilen valkoinen kun parhaimpanakin talvipäivänä. Ilmastonmuutos? Eikai. 
Mitäs muuta? Köllöteltiin peiton alla ja tuijotettiin telkkarista uusintoja kun eihän sieltä mitään muuta nykyään tulekkaan.  Parasta ikinä. Ei uusinnat vaan pelkkä oleminen yhdistettynä ruokaan. 


Menee hetki ennen kuin Hiirulainen osaa nauttia vapusta. Eikö vappu vähän ole semmonen lastenjuhla? Saa vetää simaa ja munkkeja ja muita herkkuja niin paljon että loppujen lopuks kaikki lapset vaan oksentaa sokerihumala päissään pitkin sohvia ja sänkyjä. Saa pukeutua ja heitellä vesi ilmapalloilla naapurin mersua. Ampua paukkuserpenttiinilla ja valvoa yli yhdeksään. Muistan lapsuudesta että sitä se vappu juurikin oli.  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti