Herkullinen 4kk

"Olen jo iso poika" tuumas Hermanni tänään kun puol 8 asti nukku. No ei se vielä mitään kun sunnuntaina nukuttiin puol 9 asti tosta noin vaan.

Strategiset mitat :
Paino: 6910g ihan kohta 7 rikki.
Pituus: 63,9cm

Neuvolassa sanottiin että mä saan kyllä vielä syödä vähän enemmän perunaa. Painoa saa kuulemma tulla. Mutta eikö tätä massaa ala olla jo tarpeeks?

Ootte varmaan kuullu että mä itken paljon mutta se on kyllä huomattavasti vähentynyt mä en enää itke kun vaan silloin kun joku asia ottaa oikein kovasti päähän. Se voi olla väsymys,nälkä tai mahassa vaeltava pieru mikä vaan ei löydä tietänsä ulos. Joskus äitin naama tai isin naama ottaa päähän myös. Vääränlainen asento tai väärä laulu. Oon oppinu myös raivoamaan ja kiljumaan. Vieraita ja pelottavan näkösiä ihmisiä mä vierastan, silloin on parempi laittaa alahuuli rullalle ja huutaa jolloin mahdollinen uhka tajuaa poistua takavasempaan.

Olen oppinut kääntymään. Kääntymään selältä mahalleen. Sitä teen jatkuvasti ja joka paikassa. yritän sitä sielläkin missä se ei ole mahdollista esim turvakaukalossa ja sitterissä. Kun äiti tai isi sanoo "Nyt ei voi kääntyä!" otan viestin vastaan lähinnä haasteena.

Me äitin kanssa harrastetaan paljon erilaisia juttuja. Me zumbataan,joogataan, käydään vauvatreffeillä iskemässä tyttöjä ja mun lemppari vauvauinnissa. Vauvauinnissa oon sukeltanu jo monta kertaa ainut kenellä on löysät housuissa on äiti ja isi.

Musta on kaiken kaikkiaan tullu ihan mahdottoman iso poika. Oon löytäny varpaat ja huomannut että mun suussa on kieli.

Rakastan äitiä ja rakastan isiä. Aamuisin me aina köllitään kaikki kolme sängyssä hetki ennen kun noustaan ylös keittämään kahvia. Vaihdetaan yön kuulumiset ja sitten mä väännän isot kökedi köntsät mitä panttasin koko yön.

Ihanaa kevättä! Me lähetään parin viikon päästä kohti etelää!