Mikä toi on? Mikä toi on? Mikä toi on? Mikä toi on?

Mikä toi on?
Se on lehmä.
Mikä toi on?
Lehmä!
Mikä toi on?
Edelleen se sama lehmä.

Mikä toi on?
Pyörä.
Äiti. Mikä toi on?
Toinen pyörä.
Äiti! Pyörä! Wauu! Pyörä! 

*hiljaisuus*
Mikä toi on?
Pyörä.

Huooohhhh... 

Aivan hirveä kysely kausi päällä. Viiskyt samanlaista pyörää ja jokaisen kohdalla täytyy kysyä mikä toi on. Ja vastaukseksi toki kelpaa ihan mikä vaan vaikka helikopteri, ei sen väliä kunhan hän saa vastauksen joka ikiseen mikä toi on kysymykseen. Kaikkea liikkuvaa ja liikkumatonta täytyy osoittaa ja kysyä mikä toi on? Vaikka ihan hyvin tietää itsekin mikä se on.

Toinen jankkaamisen aihe on mihin joku hävis? Jos ei kysytä mikä toi on, on joku hävinnyt.

Minne isi hävis?
Minne tutti hävis?
Minne mummo hävis?
Minne Hermanni hävis?

Ja hävinneen kohteen ei tarvitse kuin poistua huoneesta on hän hävinnyt, aivan totaalisesti poissa. Mun ei tarvitse mennä kuin peiton alle niin  Hermanni kysyy Mihin äiti hävis? Kun Hermannille vastaa kysymyksellä mihin tutti hävis? Tietää hän mihin tutti on hävinnyt. Kun päivän aikana on tunnin sisällä vastannut 1000 kertaa kysymykseen mikä toi on tai mihin joku hävis alkaa melkein ärsyttää. Vastaan kuitenkin aina. Eihän muuten opi että lehmä on lehmä ellei siihen vastaa kymmentä kertaa. Asiaan on hyvä saada varmistus. Hermanni on selvästi alkanut enemmän tutkimaan ja havannoimaan maailmaa. Asiat selvästi kiinnostaa. 

Onneksi näihin kysymyksiin pystyy vasta ihan vain yhdellä sanalla. Odotan innolla aikaa milloin alkaa sataa kysymyksiä miksi? Tai syvällisiä kysymyksiä miksi kakkaa ei voi syödä tai miksi äiti on nainen? Mitä? Miksi? Koska? Milloin? Ja kun Hermanni oppii vielä paremmin puhumaan tulvii suusta ihan varmasti niin paljon kysymyksiä ja maailman menon ihmettelyä että on äiti ja isi vielä ihan pyörällä päästään. Nimittäin Hermanni ei osaa pitää suutaan kiinni vaan hän puhua pulputtaa jatkuvalla syötöllä.