sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Täydellinen aamu

 Tämä tarina ei perustu tositapahtumiin

Heräät ennen kellon soittoa koska enään ei nukuta. Olet nukkunut yösi kertaakaan heräämättä ilman että kukaan on yön aikana potkinut selkään tai tunkenut sormia nenään. Kaikki ovat saaneet nukkua omissa sängyissään. Saat rauhassa nousta sängystä ihan siihen tahtiin kun itse haluat. Lapsi nukkuu, mies nukkuu. Ihana hiljaisuus. Nouset lähes äänettömästi sängystä. Laitat kahvinkeittimen tulille. Kahvin tippuessa on aikaa valmistaa aamupalaleivät juustolla, avokadolla ja paprikalla. Hyvää tummapaahto kahvia kuppiin, istut alas ja nautit aamupalasta kertaakaan nousematta tuolista. Aamupalan lomassa ehdit tutkia somen ja iltalehdet. Hiljaisuus jatkuu, vain lapsen ja miehen vaimean tuhinan voi kuulla makkarissa. Keskeytymättömän aamupalan jälkeen  saat rauhassa pestä hampaita ilman että kukaan on vaatimassa lisää hammastahnaa hammasharjalleen tai pomppii potalta edes takas lopulta tehden kakkansa eteisen matolle. Ehostautuminen sujuu muitta mutkitta ilman että kukaan seisoo vessankannen päällä yrittäen pudottaa peilikaapista kaiken mahdollisen lattialle. 


Kun itse olet täysin valmis herätät lapsen joka on heti aamusta kuin Naantalin aurinko ilman yhtään kiukkua tai itkua. Myös kylkeä kääntävä mies näyttää hymyilevän heti aamusta. Viet lapsen aamupotalle johon hän tekee aamupissat ilman sirkustemppuja ja antaa pestä hampaat ilman äidin sormien puremista poikki. Olet ollut fiksu ja etsinyt päivän vaatteet valmiiksi jo edellisenä iltana. Lapsi istuu kiltisti ilman rimpuiluja pukiessa eikä pukemisesta synny kissa hiiri leikkiä. Myös mies nousee sängystä ilman että olet käynyt tönimässä yksilöä hereille. Hän hymyilee myös. Koska aamusi on ollut hyvä ja rauhallinen olet ehtinyt laittaa puolisolle uuden tuoreen kahvin tippumaan. Päiväkotireppu on valmiina eteisessä ja kaikki tavarat takista kenkiin on omilla paikoillaan ilman että joudut ensin kääntämään koko huushollin ympäri löytääksesi mitään. Lapsi tanssii onnessaan päästessään päiväkotiin. Oikeastaan koko perhe tanssiin. Lapsi pukee itse kengät jalkaan ja jaksaa seistä tönöttää kiltisti eteisessä kun äiti levittää vielä punaa huulilleen. Keneltäkään ei valu edes hiki. Eteisessä annetaan vielä hyvän päivän pusut ja toivotukset. Astut lapsi sylissä ulos ovesta ja huomaat kuinka lämmin tuuli puhaltaa kasvoihin; Ah olit ihan unohtanut kesäloma! 

lauantai 21. lokakuuta 2017

Nettikirppistelyn tuska

Yv, av, kv, cv, kvg, jvg, EVVK! On varmaan monelle nettikirpiksellä myynneelle tai muuten vaan käyneelle varsin tuttuja lyhenteitä. Muita käytettyjä sananparsia on “Kysyn mieheltä! Kysyn naapurilta! Odota mittaan etäisyyden maasta kuuhun“ Nettikirpiksellä myyminen on tuskien taival. 


Paidasta alkaa satelemaan kysymyksiä. Minkä värinen luonnossa? Onko käytetty hajusteita? Onko koiria/kissoja/elefantteja? Saisinko kaula aukon ympärysmitan? Onko minkä kokoinen? Kuinka monella lapsella ollut käytössä? Onko ollut käytössä tytöllä vai pojalla?  Onnistuuko kuljetus hevosvankkureilla? Onnistuuko postitus kirjekyyhkyn saattelemana? Ihmettele kysymysten tulvaa aivan huulipyöreänä. Hinnoittelen vaatteet yleensä niin kunhan niistä pääsee vain eroon periaatteella. En niin että saan selvittää koko paidan historian lapsityövoimasta tähän päivään asti. Paitsi enhän minä käytä lapsityövoimalla tehtyjä lastenvaatteita. Paidalla on hintaa 1 euro. Sen voi joko ostaa tai sitten sitä ei  tarvi ostaa. Pidän itse hintaa niin alhaisena että jos paita ei olekkaan sopiva voi sen myydä vaikka 2 eurolla eteenpäin tehden itselleen voittoa. Paitaa voi käyttää myös tiskirättinä tai vaikka heittää suoraan roskiin. Pakettina vaatteita myyneenä oon sanonu ostajille suoraan että myy vaikka eteenpäin ne mistä et tykkää. 

Toinen asia mihin nettikirppareilla ja myös ihan perinteisillä kirppareilla on törmännyt on yli hinnoittelu. Pelkkä sana Molo saa vaatteet hinnan kipuamaan niin korkealle ettei lyhyen matikan lukija osaa edes sanoa sitä ääneen. Hintaa on vaikka vaate näyttäisi siltä että se päällä on taisteltu leijonia vastaan. Ei haittaa se on jonkun merkkinen. Yli hinnoittelua näkee myös ihan normaaleissa markettivaatteissa. Esim HM, Lindex, prisma, sittari ym. Eri lukunsa on Newbie vaatteet jotka saattavat hinnoiltaan olla Popin ja Molon mitoissa koska onhan ne niin ihania ihanissa pastellisävyissä. Kun kirpparilla perus henkkamaukka housut maksaa 3e ja uutena kaupasta ne maksaa 4 euroa, kumman ostat? Niimpä niin. Mutta eihän se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa! Nettikirpparilla kun vaate on löytänyt omistajansa alkaa aikataulujen sovittelu. Yleensä aikatauluja on aivan mahdoton saada yksiin. Seuraava viikko menee seuraavanlaisessa vuoropuhelussa. 

Sopisiko haku tänään?
Joo sopii. Sopiiko klo 17?
Se ei kyllä käy. Käykö huomenna?
Huomenna mulle ei kyllä sovi.

Koskaan ei ole sopiva aika. Jos aikataulut saadaankin sopimaan tulee paidan hakia yleensä ainakin 15 minuuttia sovitusta ajassa myöhässä. Tai hän ei tulekaan eikä vastaa enää viesteihin. Tai sitten hän saattaa tullakin 2 tuntia myöhässä. Ja kun haku hommiin on vielä laitettu mies joka ei oikeastaan edes tiedä mitä on tulossa hakemaan ja mitä haettu tuote maksaa.
Mies ottaa yleensä mutisematta ja kyselemättä tuotteen vastaan ja lähtee.

Tavallisella kirppisellä tälläistä ongelmaa ei esiinny. Tavarat jätetään loossiin ja ostaja ehdokkaat voivat hypistellä vaatteita kaikessa rauhassa mittailen kaula aukkoja. Ostaja voi myös itse päättää kellonajan vaatteen ostolle ilman myyjän ja ostajan välistä eipäsjuupas aikataulu keskustelua. Toki kirpparipöydässä on taas omat maksunsa ja pöytien siivoamiset mutta koen kirpparipöydän olevan paljon mutkattomampi vaihtoehto nettikirpistelyyn verrattuna.

Mikä kirppistely muoto on sinusta kaikista kätevin?




sunnuntai 8. lokakuuta 2017

TESTISSÄ NUTRIJUNIOR 3

Tuotteet saatu blogin kautta yritykseltä Nutricia.

Ja tosta auki! 
Päästiin Hiirulaisen kanssa Kaksplussan ja Nutrician testiryhmään maitojuoma ja maitojauhe maistelijoiksi. Kiinnostavaa oli nähdä miten maito maistuu kun meillä ruokajuomana toimii pääsääntöisesti vesi.  Koska vauva aikana käytössä oli äidinmaidonkorvikkeet oli pakkaukset ja jauheet kuin paluu takaisin vauva aikaan.
Eikun maitoa mukiin ja ääntä kohti. Iso kulaus koska luuli mukissa olevan vettä koska ainahan siellä on vettä. Yllätys oli suuri kun mukissa olikin maitojuomaa. Pieni maistelu annos meni kuitenkin yhdessä hujauksessa alas ja Hiirulainen ojensi mukia hokien : Tätä haluun! Ensireaktio maitoon oli siis yllättävän positiivinen. Haastettelin Hiirulaista kysyen miltä se maistuu? Vastaus oli Namnam! Kerran maitojuoma avaamaton tietenkin löytyi jopa olohuoneesta. 

Maitojuoma sopii ruuan  kaveriksi. 

Maitojuoma analyysi:
Maku: vähän vetinen, makea.
Väri: Harmahtavan samea.
Koostumus: "NutriJunior -maitojuoman koostumuksessa on ainutlaatuisella tavalla huomioitu pienen lapsen ravitsemustarpeet"

Seuraavaksi maistelu vuorossa oli jauheversio. Jauheversio sai heti niskakarvat pystyyn. Omasta mielestä maitojauhe on hyvin työläs vedenkeittämisen ja jäähdyttämisen kanssa. Mietin myös millä ihmeellä sekoitan kun eihän meillä enään ole edes tuttipulloja. Ohjeessa onneksi oli ohje lusikalla tietysti. Koemaistaja työnsi mukin heti kättelyssä pois. Voi olla että aika oli vain väärä koska seuraavalla maistelu kerralla ei ollut juomisen kanssa mitään ongelmaa. Uhraudun itse ja maistoin. Maistoin itse myös maitojuomaa koska haastateltava on vielä kovin lyhyt sanainen ja hänestä ei ihan aina ota selvää.

Ei kiitos! 
Maitojauhe analyysi.
Maku: Vaniljamainen makea.
Väri: Puhtaan valkoinen
Muuta: Sekoittaessa juomaan tuli vaahtoa. Maitojauhe oli maultaa ehkä parempi kuin maitojuoma. 

Mihin maitojuoma sopii?
Ihan kaikkeen! Jopa äidin kahviin kun tavallinen maito on jääkaapista loppu.

Maitojuoma sopii mainiosti  puuroon. 
Suosittelenko maitojuomaa muille?
Ehdottomasti jos epäilee ettei lapsi saa tarvitsemiaan ravintoaineita tavallisesta ruuasta ja maidosta. Eritoten silloin kun lapselle puskee hampaita tai on muuten kipeä niin ettei ruoka maita. 

Itsellä taitaa jäädä nämä tämän tyyppisten maitojen juonti tähän niinkuin alussa sanoin kun vauva aikana läträttiin jo paljon korvikkeiden kanssa niin olen nyt hyvin onnellinen että ollaan päästy tavalliseen maitoon mitä koko perhe voi käyttää. Ja kun meillä muutenkin käytetään niin vähän maitoa niin pärjätään hyvin ihan sillä tavallisella tumman sinisellä maidolla. Paitsi voin toki harkita käyttöä jos oikein kova vatsatauti iskee ja ravinnonsaanti täytyy turvata eikä mikään muu maistu.

maanantai 2. lokakuuta 2017

Uhma, sinäkö se olet?

Mennäänkö? Ei!
Otatko? Ei!
Haluatko? Ei!


Kaikkeen on vastaus ja se on nimittäin ei! Ja kaupan päälle saa vielä pään pyörityksen joka tuo lisää uskottavuutta. En ymmärrä mistä tää päänpyöritys on edes opittu koska itse heristän aina sormea. Ei ja sormen heristys. Elämme rankkoja aikoja. Nimittäin meidän perhettä lähestyy hitaasti ja vaanien uhma. Sitä odottaa kuin floridalaiset Irma myrskyä, silmän räpäyksessä saattaa olla myrskynsilmässä. Mikään ei koskaan ole hyvin. Kaikki kiva on kiellettyä.


Yksi päivä Hiirulainen sai sen luokan raivarit että matkakaiutin lensi seinään koska tyhmä äiti ei ymmärtänyt mitä musiikkia hän haluaa kuunnella koska jokaiseen ehdotukseen vastaus oli EI. Viikonloppu aamu meni vallan pipariksi koska Hiirulainen ei saanut myrkyttää itseään D-vitamiini tableteilla eikä xylitol pastillejakaan saanut ottaa yhtä enempää. Mopo ei kulkenut koska tiellä oli kenkä sitä yritettiin huutamalla ja raivoamalla sitten saada liikkumaan pois mopon edestä. Ei onnistunut. Suojatiellä ei saa juosta siksakkia ympäriinsä joten Hiirulainen päätti heittää tutin keskelle tietä. Sinne se jäi. Autojen keskelle. Haettiin se kuitenkin lopulta. Tutti on meille vielä elinehto. Hiirulainen ei ymmärtänyt minkä virheen teki heittäessä sen pois. Pyörän allekkaan ei saanut jäädä. Tässä vaiheessa tutti lensi metsään. Sinne jäi. Äiti jatkoi matkaa. Hätääntynyt lapsiparka huusi mutta pois päin kävelevä äiti oli liikaa. Hän haki itse tuttinsa ja juoksi perään. Yhteissuihku on kivaa niin kauan kunnes äitikin haluaa peseytyä. Ei käy! Pyyhkeeseen kuivaaminen on huudon paikka. Karkuun juokseminen naurattaa paitsi sitten kun saadaan kiinni. Portaat halutaan kävellä itse. Ylös ja alas, vaikka siihen menisi seuraavat 100-vuotta. Pottailu se vasta perseestä onkin paitsi jos samalla saa pestä hampaita hammasharjalla minkä päällä on litra muumihammastahnaa. Ulkoa sisälle tullessa riisuminen täytyy tapahtua sillä samalla sekunnilla kun astutaan sisään. Parempi olisi riisua jo rappukäytän puolella. Pukiessa takin hihat kiristää tai ne on käännetty väärään asentoon. Hatunnauhat on solmittu aivan väärällä tavalla. Sormet on väärällä tavalla lapasissa. Astianpesukoneen tyhjennyksessä on pakko saada auttaa. Ja mikä suuri suru siitä tuleekaan kun ei jaksakkaan nostaa sitä suurinta kattilaa. 20kg kauppakassitkin pitäisi saada jo itse kantaa. Vessanovea ei missään tapauksessa saa laittaa lukkoon. Olenkin päättänyt julistaa kotiimme vessarauhan otti se sitten miten koville tahansa. Lapsen myötä kyllä oppii käymään vessassa oli miten suuri yleisö tahansa. Hiirulainen haluaa kävellä itse, hän ei halua kävellä itse, hän haluaa rattaisiin mutta ei sitten haluakkaan. Mitä sinä haluat? Vastaus on ei! Hiirulainen osaa myös olla dramaattinen ja juosta itkien karkuun tai kääntää pään kohti taivasta ja huutaa oikein sydäntä särkevästi. 

Toinen ääripää tähän ainaiseen ei:n jankuttamiseen on Tätä haluun! Jos Hiirulainen ei sano ei, hän haluaa jotain. Mieluiten jotain hyvää ja suuhun pantavaa. Jos hän ei sano ei, hän seisoo keittiössä ja osoittelee keksipurkkia, ketsuppipurkkia, juustoa tai kaivaa pakastimesta mustikoita/puolukoita/hernemaissipaprikaa hokien Tätä haluun! Hän haluaa oikeastaan kaiken paitsi sen mitä joku muu kehtaa edes ehdottaa. Tässä vaiheessa ei voida välttyä tavaroiden lentämiseltä ja pinnan palamiselta. Vaikka kuinka yrittää venyttää pinnaa ainaiseen kitinään ja mankumiseen ja hiljaa mielessä kirota vittuperkelesaatanaa välillä mutta tietysti vain harvoin kuuluu päästä NAKS! Aina silloin kun pinna poksaa poikki muistan kertoa hiirulaiselle kuinka hän välillä osaa olla raskas mutta aina yhtä rakas. Pitää myös muistaa että eihän tämä uhma ole vielä kunnolla edes alkanut, tämä on tyyntä myrkyn edellä. 

LÄLLÄSLÄÄ!