keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Kylmää pakoon Mallorcalle!

Tämä kaikki lähti siitä että meidän piti ihan ensin lähteä vain Helsinkiin Korkeasaareen ja yöpyä yksi yö hotellissa. Mutta hupsista keikkaa päädyttiinkin monen mutkan kautta Mallorcalle! Löydettiin halvat lennot ja päätös olikin jo tehty. Oli ihana lähteä syksyä, sadetta ja kylmää karkuun lämpimään. +25 astetta aurinko paistaa täydeltä terältä, merivesi vielä +24. Ilma ei ole tukahduttavan kuuma vaan juuri sopiva.Turistit on suurimmaksi osaksi kaikonneet, tai no brittejä on tietysti joka puolella meni mihin tahansa tai koska tahansa, niistä ei pääse eroon. Biitsillä ei tarvinut etsiä sopivaa rakoa omalle leiriytymiselle ja aamulla sai ihan ylhäässä yksinäisyydessä kirmata pitkin rantaviivaa. Viimeisinä lomapäivinä alkoi moni pulju jo laittamaan lappua luukulle ja valmistautua talveen.


Suomen lento lähti aamulla todella aikaisin. En nukkunut koko edeltävänä yönä silmäystäkään. Varmaan joku loma stressi. Lento Hermannin kanssa sujui mallikkaasti niin kuin aina, pientä loppu kiukkua lukuun ottamatta koska hän ei ollut nukkunut silmäystäkään vaikka herätys oli ollut jo 03.00.Perille päästyä hiki valui norona. Villapaita oli aivan liikaa. Mutta mikä ihana lämpö oli vastassa. Ei haitannut vaikka olin aivan kuoleman väsynyt ja hiestä märkä. Lämpö, aurinko tässä minä nyt olen.


Lomapäivät koostui lähinnä merestä, uimisesta ja hyvästä ruuasta. Lötköttelystä ja jäätelöstä. Hermanni on uskomattoman huono syömään reissuilla joten hän eli taas viikon lähinnä jäätelöllä ja ranskalaisilla. Mutta se suotakoon hänelle. Tälle reissulle saimme mummin mukaan joka kyllä todella todella suuri apukäsi juoksevan Hermannin kanssa. Hermanni on uskomattoman reipas kävelijä ja juoksija. Helposti käveli monia kilometrejä. Rattaissa hän ei enää suostu paljoa olemaan vaikka se olisi välillä ollut ihan suotavaakin meidän vanhempien hermojen kannalta, mutta ei niin ei. Ehkä rattailla saa kohta heittää vesilintua, vauva ajat alkaa olla ohi.


Mallorca maana yllätti mut ihan täysin. En uskonut kuinka siisti ja kaunis paikka se voi olla, koska mielessä oli vaan massaturismi. Vesi oli turkoosia, hiekka hienoa kuin tiimalasissa ja kasvillisuus tosi vehreää. Malagan seutu on Mallorcaan verrattuna ihan kuiva korppu. Luulin pitäväni Malagasta mutta kyllä mä Mallorcalle annan 6/5.  Ruoka oli iha todella todella hyvää. Kertaakaan ei tarvinnut pettyä. Pari kertaa pihisteltiin ja tehtiin ruokaa meijän omassa keittiössä muuten syötiin ulkona.


Yhtenä päivänä vuokrattiin pieni avoauto Fiat500 ja lähdettiin seikkailemaan. Ensin käytiin Palmassa akvaario kierroksella. Värejä, valoja ja oudon muotoisia kaloja, kilpikonia ja haita. Uskalsipa Hermanni ottaa myös papukaijan kädelle mikä oli tämän reissun suurin ihme. Tästä puhutaan vielä pitkään. Palman akvaariossa on Euroopan suurin hai allas. Paikka oli kyllä tosi upea, sitä olisi voinut ihastella lopputtomiin, Hermannilla oli vaan pirun kiire aina seuraavaan kohteeseen. Jos lasten kanssa matkustaa ja miksei tietenkin ilmankin kannattaa ehdottomasti käydä akvaario kurkkaamassa. Matkamme akvaariolta jatkui kohti salaista rantaa joka oli nimetty Mallorcan kauneimmaksi rannaksi, Cala d'Or Moro. Eikä syystä! Rannalle oli vain haastava löytää ja vielä haastavampi päästä. Jyrkkää kallion rinnettä alas, mutta kannatti. Hermanni on sen luokan vuorikiipeilijä että kulkeminen ja patikointi ei tuottanut ongelmia.



Koska emme löytäneet lentoja takaisin Helsinkiin siis ainakaan niin halvalla kun olisimme halunneet lennettiin Ruotsiin Arlandaan ja tultiin Viking Linellä kotiin. Laivasta ei enää mitään irti saanut kun reissu väsymys alkoi jo painaa. Laivat ja risteily ei ole yhtään mun juttu.Hermanni sen sijaan oli täynnä virtaa niin kuin aina. Ja laiva oli kova juttu. Ja tulipas munkin käytyä Tukholmassa kun en siellä koskaan ollut käynytkään.


Loistava reissu! Hermanni on super loistava lomailija joka nauttii lämmöstä ja vesileikeistä. Tällä reissulla Hermanni oppi sanomaan Hola! Onhan se lapsen kanssa matkustaminen aina oma lajinsa mutta on se sen arvoista. Hankalinta on matkustus osuus mutta kun ensimmäiset auringonsäteet osuu silmäkulmaan on lentokenttä raivarit pelkkä muisto vain. Parasta reissussa oli kontrasti suomen säähän. Kun Suomessa leijaili lumihiutaleet sai itse vetää uikkaria niskaan. Se myös on voi syy tähän äärettömään loman jälkeiseen masennukseen. En kestä tätä suomen säätä. Apua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti