keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Miten syntyy blogiteksti?

Ensin tarvitaan aihe. Ei riitä pelkkä aihe vaan aihe josta saa jotain kirjoitettuakin. Eikä riitä että on aihe josta saa jotain kirjoitettuakin vaan aiheen täytyy olla myös mielekäs itselle. Välillä ei vaan ole yhtään mitään kirjoitettavaa. Ja itse en tykkää mitä meille kuuluu teksteistä jos niissä ei ole yhtään mitään muuta kerrottavaa kuin mentiin kauppaan tultiin kaupasta käytiin nukkumaan ja sitten me herättiin. Yritän myös välttää päiväkirjamaista kirjoittamista ihan vaan sen takia kun en niitä itsekään jaksa lukea. Hyvän blogiteksti aiheen tunnistaa siitä että sanat vaan tulevat ilman sen suurempia miettimistä. Itse en käytä paljon aikaa miettimiseen. Jos aihe on hyvä tekstiä kyllä tulee sen suurempia pähkäilyä. Jos joku aihe on oikein mieleinen saatan kirjoittaa tekstin alle puolessa tunnissa. Joskus kirjoittaminen menee kirjoitan pyyhin kirjoitan ja loppujen lopuksi en kirjoita yhtään mitään. Välillä taas mietin tekstejä ääneen pään sisällä, yleensä juuri kun pitäisi sammuttaa valot ja käydä aa tuuti lulla, jos hyvää tekstin pätkää ei heti kirjoita poistuu se kovalevyltä yön aikana. Jos blogitekstin aihe on väkisin ja vänkällä mietitty ei kirjoittaminen suju ollenkaan eikä tekstiä tule. Joskus yritän keksiä esim hyvän otsikon ja aiheen ja alkaa väkisin kirjoittamaan. 99% se ei onnistu eikä teksti saa tulta alleen. Joskus käy ihme eli se 1% ja väkisin mietitty teksti leimahtaa oikein liekkeihin ja näppäimistö sauhuaa. Hyviä ja keskeneräisiä kirjoituksia löytyy mun blogi arkistoista 22kpl jotka syystä tai toisesta on jäänyt kesken tai asia on loppunut kesken. Toisinaan hyvä blogiteksti saa alkunsa hyvästä kuvasta. Joskus tulee otettua niin pirun hyvä kuva mikä ansaitsee hyvän blogitekstin rinnalleen.


Kuvat. Jokainen blogiteksti tarvitsee jonkinlaisen kuvan. Plussaa tietysti on että kuva on hyvä ja ehkä jopa jotenkin liittyy aiheeseen. Välillä käy niin että on kirjoittanut hyvän tekstin mihin ei olekkaan mitään hyvää ja sopivaa kuvaa. Ei edes arkistoista. Silloin blogitekstin julkaiseminen lykkääntyy siihen asti kun sopivat kuvat on saatu otettua. Mies ei tätä ymmärrä vaan pyörittelee päätään kun aina vaan täytyy olla kuvaamassa.
Kun sopivat ja hyvät kuvat on saatu. Täytyy kuvat vielä muokata ja leikata sopivan kokoisiksi. Jos kuvia on paljon saattaa tämä viedä yllättävänkin paljon aikaa. Kuvat täytyy asetella ja sommitella blogitekstiin oikeille paikoille ja kun kirjoitan blogia pelkästään älypuhelimella voi kuvat hyppiä ihan minne sattuu. Eikä se että ne hyppii vaan välillä koko teksti saattaa kadota bittiavaruuteen vain yhden mokan takia.


Huono kuva

IHan hyvä kuva

Oikolukeminen. Kun blogiteksti ja kuvat on saatu aseteltua sopiviin paikkoihin alkaa oikolukeminen. Oikolukeminen ei ole yhtään mun juttu. Vaikka saatan lukea sata kertaa tekstin läpi en välttämättä huomaa kirjoitusvirheitä. En osaa käyttää pilkkua enkä yhdyssanoja vai onko se yhdys sana. Oikoluku vaiheessa saattaa tekstin sisältökin muuttua kun aivosopukoiden syöveistä tupsahteleekin koko ajan vain parempia ja parempia juttuja. Parasta olisi jättää blogiteksti pariksi päiväksi rauhaan kirjoittamisen jälkeen ja palata siihen uudestaan jolloin mahdolliset virheet ja mokat huomaa paljon selvemmin. Paitsi parin päivän jälkeen saattaa blogiteksti tuntua aivan sonnalta jolloin on parempi painaa suoraan vain delete nappulaa.

Julkaiseminen. Kun omasta mielestään kaikki iin pisteet, sanat ja kuvat ovat sopusuhdassa koko tekstin kanssa aletaan omaa upeaa luomusta esikatselemaan. Tässä vaiheessa löytyy tekstistä ainakin 1001 virhettä. Eli siirrytään takaisin lähtöruutuun. Kun itse ei löydä enää yhtään virhettä tai on pää on jo räjähtämis pisteessä painetaan julkaise nappulaa, laitetaan kädet ristiin ja toivotaan parasta ja pelätään ilkeitä kommentteja. Yhden blogitekstin julkaisuun ajatuksesta julkaisu vaiheeseen saattaa kestää 30min - viikko. Tässä ajassa saattaa samaan aikaan olla montakin eri tekstiä työn alla. Asia ei ole niin yksinkertainen kun joku voisi ajatella. Kuvia ei lätkitä sinne ja tänne vaan kaikki on harkinnallisesti suunniteltua ja pedagogisesti toteutettua. 

1 kommentti:

  1. Mulla mies hoiti kaksivuotta läpi lukijan tehtävää kunnes uskaltauduin julkaisemaan ilman hänen hyväksymistään. 😅 ja tunnen sun tuskan kännykkäbloggaajana 🙈

    VastaaPoista